Juutalaiset johtajat ovat todella huolissaan. He ovat huolissaan siitä, että miljoonat ihmiset ovat jo heränneet heidän rikoksiinsa, vihaan, riistoon ja kansanmurhaan toisia maailman kansoja kohtaan. Ja he ovat vielä enemmän huolissaan siitä, että nuo miljoonat jotka ovat jo tietoisia, lisääntyvät nopeasti miljardeihin heränneisiin ihmisiin.

Se on todellinen motiivi sille, miksi juutalaiset ajavat kulissien takana eteenpäin sitä, että juutalaisten kritisointi olisi rikollista, se, mitä he kutsuvat "antisemitismiksi". Se on todellinen syy viimeaikaisille ETYJ-konferensseille, tarkoituksena kriminalisoida kritiikki juutalaisia kohtaan -- ja ajaa eteenpäin Internetin sensurointia, jolla rehellinen keskustelu rodusta ja juutalaisista voidaan tehdä laittomaksi.

Tällä viikolla juutalaiset jatkavat heidän epätoivoista kampanjaansa pitää yleinen herääminen hallinnassa pitämällä taas toisen konferenssin, tällä kertaa YK:ssa.

Yhdistyneet kansakunnat on kumma instituutio, jolla on todella sekalainen historia asioiden suhteen, jotka koskevat juutalaisten valtaa ja rodullista itsemääräämisoikeutta. Perustamisestaan saakka YK oli kommunistien, internationalistien ja juutalaisten luomus, jotka sen perustivat. Juutalais-kommunistiset voimat toisessa maailmansodassa kutsuivat itseään avoimesti "Yhdistyneiksi Kansakunniksi" ennen tuon kansainvälisen kokonaisuuden muodollista perustamista, kuten Yhdysvaltain sen aikaisen juutalaisen valtiovarainministerin, Henry Morgenthaun, kirjassa Germany is Our Problem kerrotaan. Yksi Yhdysvaltain pää-edustajista YK:n perustamiskokouksessa oli kommunistiagentti Alger Hiss. Yksi ensimmäisistä tapauksista, joista YK:n päätti, oli Israelin valtion perustaminen. Yksi pääpropaganda-aloitteista käsitti sen, että rotutietoisuus oli "paha asia", ja jota toteutettiin levittämällä sellaisia asiakirjoja kuin UNESCON:n lausunto rodusta ja monet sen tapaiset, ja sen idean promotointi, että tulevaisuuden maailmassa kansallinen suvereniteetti ja etninen partikularismi häviäisivät asteittain ja että tulevaisuus olisi roduttoman "ruskean miehen" tulevaisuus. Iso osa tästä tuhoisasta hölynpölystä, jota YK levitti, oli suoraa seurausta juutalaisten vaikutusvallasta, ja josta sellainen juutalainen supremasisti kuin antropologi, jolla oli tekaistu normannilaiselta kuulostava nimi "Ashley Montagu", tekopyhästi jankutti. http://www.lrainc.com/swtaboo/stalkers/reb01.html http://fmv.vse.cz/depts/smsjm/knihovna/dokumenty/SP27.pdf

Toisaalta, kun sionismi on raiskannut Lähi-itää, YK:n yleiskokous, jossa jopa pienillä ja köyhillä mailla on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin, ja tasa-arvoinen äänioikeus, on muodostanut kanavan jossa voidaan julkistaa totuus juutalaisesta ylivallasta ja käytännön mahdollisuuksia, joilla sionismia voidaan vastustaa YK:n päätöksissä. Niinpä yleiskokous on paikka, jossa juutalaisen agression, murhien, ja yritetyn kansanmurhan uhrit voivat puhua osastaan maailmalle -- ja monia päätöksiä on mennyt läpi, joissa tuomitaan juutalaisvaltion teot. Sehän on totta, että Israel ja sen nukkepolitikot -- Yhdysvaltain ostetut poliitikot -- ovat röyhkeästi, välittämättä YK:n päätöksistä, jotka tuomitsevat Israelin terrorin ja aggression, samalla tekopyhästi vaatineet, että Irakin, Iranin ja Syyrian, esimerkiksi, pitäisi totella jokaista sääntöä ja määräystä, jotka YK niille langettaa, tai kohdata totaalinen sota. Ja on totta, että monet päätökset ovat kaatuneet Yhdysvaltain veto-oikeuteen, kun niistä päätetään turvallisuusneuvostossa -- missä pienemmillä kansakunnilla ei ole ääntä ja missä USA:lla on veto-oikeus. Mutta joka tapauksessa, YK on yhä suurenevissa määrin ruvennut olemaan juutalaisia supremasisteja vastaan, jotka haluaisivat tukahduttaa heihin kohdistuvan kritiikin. Liian paljon totuutta Israelista ja juutalaisesta vallasta on vuotanut ulos YK:n kokouksissa, ja liian monta noloa päätöstä on mennyt läpi.

Itseasiassa, oli vain muutama päivä ennen syyskuun 11. päivän terrorihyökkäyksiä, kun YK:n konferenssi "rasismista" Durbanissa, Etelä-Afrikassa, meni erittäin pilalle juutalaisten näkökulmasta. Juutalaisryhmät olivat toivoneet, että konferenssi keskittyisi heidän mieliaiheisiinsa eli Internetin sensuroimiseen, jolla voitaisiin vähentään "rasismia" ja "antisemitismiä", mutta monet konferenssin osanottajat käyttivät tilaisuutta hyväkseen julistaakseen sionismin yhdeksi "rasismin" muodoksi, ja kritisoivat juutalaisvaltion toimia erittäin kärkkäästi. Durbanin konferenssin aikana juutalaiset halusivat, että musta YK:n pääsihteeri, Kofi Annan, jolla on ruotsalainen vaimo, joka on sukua Wallenbergeille, käyttäisi yleisen puheenvuoron siihen, että "konferenssin ei tulisi keskittyä yhteen valtioon tai alueeseen" jolla saataisiin se vaikutus, ettei konferenssilla olisi Israelin vastaista tunteita -- mutta Annan apulaisineen epäonnistui, ja juutalaiset supremasistit olivat valokeilassa joka tapauksessa. http://www.albalagh.net/current_affairs/zionism_racism.shtml http://www.mideastweb.org/3379.htm http://suppressednews.com/newsitems/world/AAAllyEyyGPuQppGz.html http://www.themodernreligion.com/jihad/racism-theory.html

Ja eivät pelkästään arabit tai muslimit tai kolmannen maailman valtiot olleet niitä, jotka tarjosivat kylmää kättä Israelille -- vaan myös suurenevissa määrin eurooppalaiset vasemmistolaiset ja oikeistolaiset, jotka ovat kyllästyneet juutalaislobbaajien loputtomiin vaatimuksiin. Esimerkiksi, me raportoimme National Vanguardilla EU:n puheenjohtaja Romano Prodin vähemmän ylistävistä reaktioista juutalaisten syytöksiin ja komentoon, ja loppuvuodesta 2003, juutalaiset valittivat kovaan ääneen kun Irlanti vetäytyi YK:n yleiskokouksen päätöksestä tuomita "antisemitismi" (jota se oli alun perin tukenut) johtuen ylivoimaisen suuresta vastustuksesta kansainvälisessä elimessä. Ja valkoistenvastainen juutalaisaktivisti Serge Klarsfeld on todella huolissaan Ranskan heräämisestä -- ja sen kasvanut muslimipopulaatio johtuu ironisesti juutalaisten suosimasta politiikasta -- että hän neuvoo nyt juutalaistovereitaan jättämään Ranskan lopullisesti, ja 2500 teki juuri niin vuonna 2002, viimeisenä vuonna josta tilastot ovat saatavilla. Jos vain viisi tuhatta lisää lähtee tänä vuonna, se tarkoittaa, että vuotena 2002 1,25% Ranskan runsaasta 600 000 juutalaisesta on poistunut maasta, mikä olisi sama, kuin 2,5 miljoonaa valkoista yhdysvaltalaista poistuisi Yhdysvalloista. http://tinyurl.com/yvpjb http://worldnetdaily.com/news/article.asp?ARTICLE_ID=39049

Juutalaisen ylivallan kannattajat yrittävät ottaa YK:n takaisin totaaliseen hallintaansa, ja taas kerran Kofi Annan on heidän työkalunsa siihen. Tällä viikolla Annan on osallistumassa YK:n konferenssiin "antisemitismistä", joka on otsikoitu "Antisemitismin vastustaminen: Suvaitsevaisuuden opettaminen ja ymmärtäminen." Annan lausui konferenssissa:

"On vaikea uskoa, että 60 vuotta holokaustin tragedian jälkeen, antisemitismi nostaa jälleen päätään. Mutta on selvää, että me olemme todistamassa hälyyttävää elpymistä tässä ilmiössä sen uusissa muodoissa ja ilmenemistavoissa. Tällä kertaa maailman ei pidä, eikä se voi olla, hiljaa... Meidän täytyy antaa ymmärtää, että Yhdistyneet Kansakunnat on aina, mitä antisemitismiin tullut, jääny jälkeen ihanteistaan. Yleispäätös vuodelta 1975, joka pitää sionismia ja rasismia samanlaisina asioina, varsinkin oli epäonnekas päätös. Olen onnellinen siitä, että se peruutettiin ... Kun me etsimme oikeutta palestiinalaisille, aivan kuten meidän täytyykin, meidän täytyy olla välittämättä kokonaan niistä, jotka yrittävät nostattaa vihaa sen varjolla juutalaisia ja Israelia kohtaan.... Eivätkö juutalaisetkin ole oikeutettuja samantasoiseen huolenpitoon ja suojaan? Taistelun antisemitismiä vastaan täytyy olla meidän taistelumme, ja juutalaisten joka puolella maailmaa täytyy tuntea, että Yhdistyneet Kansakunnat ovat myös heidän kotinsa."

Annan ajaa eteenpäin päätöstä, joka tuomitsisi "antisemitismin" tänä keväänä, puhuen että "päätökset Israelissa tai missään muuallakaan eivät koskaan saa oikeuttaa antisemitismiin" http://www.cbn.com/CBNNews/News/040622c.asp Kun konferenssi oli ohi, Annania onnitteli henkilökohtaisesti Isralin ulkoministeri Silvan Shalom, joka sanoessaan toivoi, että "tämä tulisi olemaan käännekohta YK:n ja juutalaisten välisessä suhteessa."

Konferenssissa puhui myöskin vanha horiseva huijari Elie Wiesel, joka on tehnyt niin monia keskenään ristiriidassa olevia syytöksiä koskien toisen maailmansodan juutalaisia menetyksiä, että niistä on vaikea pitää lukua http://www.radioislam.org/islam/english/revision/wiesel.htm Tunteikas ilme kasvoillaan, Wiesel sanoi, että hän "luuli, että antisemitismi tuhoutui Auswitzissä, mutta vain juutalaiset tuhoutuivat siellä", kääntäen varsin epäloogisesti juutalaisten syrjimisen "vihaksi kaikkia niitä kohtaan, jotka ovat erilaisia." Vain koska argumentti on naurettava, ei tarkoita sitä, että sen esittäjä olisi vaaraton, tietenkään: kysykää vaikka Galileolta.

Anne Bayefsky, juutalainen professori Columbia University Law Schoolista, puhui konferenssissa, kertoen yleisölle, että hän on todella huolestunut YK:n saamattomuudesta mitä tulee huolehtimiseen Israelin ja juutalaisten eduista. Hän kertoi, että:

Yhdistyneistä Kansakunnista on tullut johtava antisemitismin, suvaitsemattomuuden ja epätasa-arvoisuuden juutalaista kansaa ja sen valtiota kohtaan levittäjä. Tänä päivänä YK tarjoaa puhujanpöntön niille, jotka esittävät natsien uhrit natsien sijaisina 21. vuosisadalla." (Bayefsky valitti myöskin että) "Viimeisten 30 vuoden aikana joka vuosi yleiskokous on tehnyt noin 25 Israelin vastaista päätöstä."

Seagramin alkoholimiljardööri ja World Jewish Congressin puheenjohtaja Edgar Bronfman nousi puhujankorokkeelle yleisön eteen ja sanoi: "antisemitistiset teot maailmassa ovat lähenemässä sellaisia mittasuhteita, joita ei ole nähty sitten toisen maailmansodan loppumisen." http://www.nzherald.co.nz/storydisplay.cfm?storyID=3574197&thesection=news&thesubsection=world http://www.etaiwannews.com/World/2004/06/23/1087958739.htm

Aivan kuten juutalaiset koomikot tykkäävät lainata omaa kansaansa, mitä tahansa heille tekeekään "se ei koskaan riitä". Se näyttää olevan keskeistä Israelin Diaspora-asioiden ministerille Natan Sharanskylle, joka sanoi konferenssin ensimmäisenä päivänä:

"ei tarpeeksi... On todella hyvä taistella yksi päivä antisemitismia vastaa, mutta vuodessa on vielä 364 päivää lisää. Ongelma on se, että noina päivinä eräät järjestön jäsenet ja päättävät elimet rohkaisevat paljon antisemitismiä. Suurin ihmisoikeustapahtuma, konferenssi [rasismia vastaan] Durbanissa [vuonna 2001] kääntyi suurimmaksi antisemitistiseksi tapahtumaksi viimeiseen 50 vuoteen... Ja ihmisoikeuskomissio mustamaalasi Israelia enemmän kuin kaikkia maailman diktaattoreita yhteensä..."

Efraim Zuroff, juutalaisesta sensuuria ajavasta lobbausjärjestöstä Simon Wiesenthal Centeristä, oli skeptinen:

"Me odotamme näkevämme YK:n päätöksen antisemitismistä. Siihen asti tilanne on kuuma. Luulenpa, ettei maailmassa ole toista samanlaista päättävää elintä, joilla olisi yhtä pitkä lista Israelin vastaisia ja antisemitistisiä päätöksiä..."

Ja Laura Kam-Issacharoff juutalaisesta vakoilu- ja poliisikorruptiojärjestö ADL:stä ei ollut myöskään tyytyväinen. Hän sanoi:

"Vuosien ajan juutalaisyhteisö on pyytänyt YK:lta, että he laittaisivat antisemitismin agendaansa, ja aina he ovat sanoneet 'ei'... Vaikka tämä on erikoista, on silti olemasa instituutio, jonka tavoitteena on julistaa Israel laittomaksi samoin kuin juutalainen kansakin... On niin paljon sellaista, mistä päivittäin puhutaan Israelia koskien, mikä on antisemitismin rajamailla. [Me] emme voi teeskennellä, että sitä ei tapahdu... [On olemassa] paljon intressejä siihen, että saadaan päätöslauselma, joka tuomitsee antisemitismin. Nähtäväksi jää, tapahtuuko se."

Saavatko juutalaisjärjestöt heidän YK-päätöksensä? Se on avoin kysymys, ja heidän äänestyksen viivyttämisensä kertoo, etteivät he ole vielä käyttäneet kaikkia aseitaan. Mutta prosessi, jonka juutalaiset itse käynnistivät luodessaan Israelin valtion -- prosessi, joka voimakkaasti häiritsi heidän vuosisatoja kestänyttä tilaansa, jolloin he olivat maattomia ja voimattomia vähemmistöjä ja muuttivat sen sellaiseksi, missä he ovat yhden maailman kaikkein agressiivisimman ja etnosentrisen valtion perustajia ja hallitsijoita -- on todennäköisesti pysäyttämätön. Ja se, että he saavat ETYJ-maat vangitsemaan satoja toisinajattelijoita ja vapaa-ajattelijoita, ja että he saavat YK:ssa läpi jonkinlaisen päätöksen, ei paljoa auta muuta kuin siinä, että se saa terästä virtaamaan vainottujen suonissa ja katkeruutta niiden sydämiin, joiden käsiä väännettiin, jotta he äänestäisivät jonkin sellaisen puolesta, johon he eivät usko. Ja kun näkee juutalaisen vallan toiminnassa, kun näkee maailman rikkaimman ja agressiivisimman etnisen ryhmän tänäpäivänä tyrkyttämässä tekopyhiä lakejaan, joilla heidän ja heidän valtansa kritisoiminen tehdään laittomaksi, se todistaa sadoille tuhansille ajatteliville ihmisille tänään, ja toisille sadoille tuhansille ihmisille huomenna, että National Alliance on oikeassa. http://www.townhall.com/news/politics/200406/FOR20040622f.shtm

Jo vuosien ajan rikollisuuteen yhdistetyn järjestön on sallittu "kouluttaa" meidän viranomaisiamme - "kouluttaa" valheellisesti, niin, että täysin laillinen valkoisten etuja ajava valistava ja yhteisöllinen toiminta on "vihaa" ja "viharikosten" pykälät ovat menneet läpi sekä osavaltion- että valtiollisella tasolla -- lakipykälät jotka tämä järjestö usein kirjoitti itse.

Vuosien ajan, niin sanottu Anti-Defamation League of B'nai B'rith (ADL) on ollut kytköksissä rikollisiin, vakoojiin ja pahamaineisiin lakia pakoileviin henkilöihin.

Ja ADL:n on paljastettu, rehellisten viranomaisten, tutkijoiden, ja kongressiedustajien toimesta, olevan vieraan valtion rekisteröimätön agentti ja vakoojaoperaatio: Nimittäin Israelin.

ADL:n toimistoihin tehtiin ratsioita 1990-luvulla johtuen ryhmän joistain rikollisista toimista, mutta korruptoituneet poliittiset nimitykset, noin vuosikymmen myöhemmin, toi ADL:n kouluttamaan juuri noita samoja poliisiosastoja.

The Dark Side of the Anti-Defamation League of B'nai B'rith, uusi video, jonka Allnat Productions LLC on tuottanut, jonka apuna on ollut National Alliancen jäseniä ja National Vanguard -kirjoittajia ja tutkijoita, tuo esille salattuja tosiasioita ja todisteita ADL:stä, joita rikkaat ja korruptoituneet eivät halua julkisuuteen -- ja osittain rehtien poliisiviranomaisten tietoon -- ja asettaa heidät videon voimakkaaseen esitystapaan

On toivottavaa, että amerikkalaiset, jotka haluavat nähdä todisteita ADL:n korruptoivasta vaikutuksesta meidän lakimiehiimme ja poliisiimme, lataavat tämän videon (leikattu osioihin, viisi- tai kuusiminuuttisiksi, imuroimista helpottamaan) ja levittää sitä laajalti ja kauas -- varsinkin poliiseille, tuomareille ja muille virallisille tahoille.

Tällä viikolla olen ylpeä kertoessani, että tämä video tulee olemaan netissä nationalvanguard.org -sivustolla. Tämä 45-minuuttinen internetvideo-tuotos paljastaa sen historian, rikollisyhteydet ja vaarat, joita liittyy niinkutsuttuun Anti-Defamation Leagueen, ja se näytetään kahdeksassa osassa uutissivullamme, nationalvanguard.org. Kaksi ensimmäistä osaa, jotka käsittelevät ADL:n perustamista -- ja sen harjoittamaa mustamaalaamista ja leimaamista niiden kohdalla, jotka eivät ole samaa mieltä sen monikulttuurisista dogmeista ja sionistisista agendoista -- on jo näytetty sivuillamme, ja muutaman päivän sisällä kolmas osio, ADL:n sensorointitoimista, tulee saataville. Seuraa linkkejä, jotka ovat kahden ensimmäisen osan alapuolella, ja tarkista välillä nationalvanguard.org muita osia varten.

Kun sarja on esitetty, teemme parempilaatuisen, täyspitkän (45-minuuttisen) videotiedoston saataville kaikille halukkaille. Olemme silti korkearesoluutioisemman version äänen jälkikäsittelyvaiheessa, joten vielä on jonkin verran työtä äänen suhteen.

Toivomme, että tämä tuotos inspiroi toisia ottamaan askeleen, joka tarvitaan, jotta he ryhtyvät itse videotuotantoon, auttamaan National Alliancea ottamaan yhden askeleen eteenpäin tullakseen todelliseksi vaihtoehdoksi massamedialle.

http://www.nationalvanguard.org/story.php?id=3190 http://www.nationalvanguard.org/story.php?id=3150

---

Pää-artikkelimme uusimmassa National Vanguard -aikakauslehtemme numerossa, numerossa 123, on "The Silent Coup" ("Hiljainen vallankaappaus", suom. huom.), jonka on kirjoittanut avustava päätoimittajamme Justin Cowgill, entinen venäläisen uutispalvelu Pravda.ru:n päätoimittaja ja ulkomailla asuva amerikkalainen, joka asuu tällä hetkellä Venäjällä. Herra Cowgill tutkii Vladimir Putinin valtaantulon ja hänen juutalaisia oligarkkeja vastaan käymänsä taistelun historiaa. Kukaan muu kirjoittaja ei omaa sitä näkemystä ja ensikäden tietoa siitä, mitä Venäjällä on oikeasti meneillään, kuin Justin Cowgill, ja hänen ensyklopediamainen analyysinsä todellisista voimista tuon vallankaappauksen takana, joka on ajanut juutalaiset oligarkit vallasta, tulee yllättämään ja valaisemaan teitä.

Jutussa "The Crime Gene" ("rikollisuusgeeni", suom. huom.) National Vanguardin suosittu humoristi, kirjoittaja ja toimittaja Ben Parker luo fiktiivisen ja hauskan katsauksen siihen väkivaltaiseen alaluokkaan, joka tekee modernista Amerikasta niin ruman ja vaarallisen paikan.

Foorumi-osastollamme voitte lukea kirjeitä lukijoiltamme pernaruttomurhista, monirotuisuuden etiikasta, itäeurooppalaisten asenteista juutalaisia kohtaan ja monesta muusta aiheesta.

"News from the Homelands" ("Uutisia kotimaista", suom. huom.) -kolumnissaan avustava päätoimittaja Mark Cotterill tuo meille eurooppalaiset uutiset: HIV Skotlannissa, väestötilastollinen katastrofi Englannissa, nationalistiset voitot Ranskassa ja Italiassa, ja paljon muuta.

Kolumnisti Bob Whitaker romuttaa niinsanotun "mahtavimman sukupolven" mytologian, tuon toisen maailmansodan sukupolven, joka heitti menemään Amerikan valkoisen länsimaisen perinnön monirotuisen sotkun vuoksi; ja hän puhuu myös siitä, kuinka jotkin "hyvin erityiset" ryhmät yhteiskunnassamme ovat kritiikin yläpuolella.

"Postscripts" ("Jälkikirjoitukset", suom. huom.) -osastolla Revilo P. Oliver kirjoittaa artikkeleissa "Douglas Reed and The Controversy of Zion" -- hän oli tärkeä antisionistinen kirjaiija, jonka monet kirjat ovat jälleen saatavilla -- "Face-to-Face With George Wallace" ja "The Mistaken Path", joka puhuu virheistä, joita konservatiivit tekivät kun he eivät liittoutuneet tieteen ja järjen kanssa. (Artikkelien suomenkieliset nimet samassa järjestyksessä: "Douglas Reed ja Sion-kiista", "Kasvotusten George Wallacen kanssa" ja "Väärä polku", suom. huom.).

Kirja-osastollamme Ben Parker luo katsauksen koulujen "integroinnin" epäonnistuneeseen perintöön artikkelissaan "A Half Century of Brown" ja uuden kirja-arvostelijamme Will Lambertin artikkeli "The Tip of an Antenna" kertoo kirjasta "Metamorphosis: The Impact of Third World Immigration on American Culture". (Artikkelien suomenkieliset nimet samassa järjestyksessä: "Puolivuosisataa Brownia", "Antennin kärki" ja "Metamorfoosi: Kolmannen maailman maahanmuuton vaikutus amerikkalaiseen kulttuuriin", suom. huom.).

Kaikki tuo ja paljon muuta on teidän tähän asti parhaimmassa lippulaiva-julkaisumme numerossa.

Yhden National Vanguard -aikauslehden numeron saa viiden dollarin hintaan, postituskulut sisältäen, Yhdysvalloissa ja Kanadassa, kahdeksalla dollarilla muualla. Merkitkää erikseen lehden numero 123 kun tilaatte. Kuuden numeron tilaus on vain 18 dollaria Yhdysvalloissa, 26 dollaria Kanadassa ja 36 dollaria maailmanlaajuisesti. Kirjoita osoitteeseen:

National Vanguard Books
Box 330
Hillsboro WV 24946
USA

Tai voit tilata netissä osoitteessa natvan.com tai nationalvanguard.org

Ensi viikkoon, tässä on Kevin Alfred Strom muistuttamassa teitä, että jatkatte ajatteluanne vapaasti.